Tulipahan lähdettyä,ehdokkaaksi meinaan.
Kaikkeahan sitä on elämässään kokeiltava,ainakin kerran,ettei joskus sitten ajattele että empäs tehny sitäkään.No ehdokkaaksi asettumista ajattelin jo viime syksyllä,kun itärajan takaa tulleet maahanmuuttajat kyselivät kaikenlaista ja kertoivat minkälaisia ongelmia heillä on sopeutua paikalliseen elämään. Sitten vielä kun kotikyläni asukkaat kysyivät myös, oli ratkaisu mukaan lähtemisestä helppo.
Tällä kylällä syntyneenä ja aikuiseksi varttuneena on kerinnyt näkemään tämän maaseudun ”rakennemuutoksen” alusta asti. Lapsuudessa oli vielä joka taloudessa oma karjansa ja kylä eli aktiivisesti,niin talkootöissä kuin vapaa-ajan toiminnoissa. Väkeä oli kylällä pitämään kaupat,koulut ja vieläpä postin ja pankin palvelutkin lähellä. Taisin olla viimeisten joukossa jotka kävi Heinoniemellä peruskoulun ala-asteen. Meitä taisi olla kaikki 13 lasta koko koulussa ,kun olin kuudennella. Kaksi opettajaa ja oma keittäjä. Silloin syötiin ihan oikeasti lähiruokaa. Sen jälkeenpä se kuihtuminen täällä alkoikin. Allekirjottanut itse istutti ensimmäisien karjansa hävittäneiden peltoja koivulle. Siitäpä se lähtikin vyörymään eteenpäin. Osa pienistä tiloista kokeili sinnitellä vielä lihakarjan kanssa,mikä sekin osoittautui erittäin sitovaksi harraste hommaksi. Välillä kun kävin viitisen vuotta töissä ja opiskelemassa etelä-suomessa,oli kylällä jo tapahtunut paljon.Pienet karjatilat oli kadonnu tyystin, pellot kasvo koivua ja muita puita. Muutamia suurenpia lypsytiloja oli vielä toiminnassa. Sitten tuli EU ja muokkasi lopullisesti tämän meidän maatalouden. Siinä välissä kun olin parikymmentä vuotta itärajan takana paikallisia metsiä hoitamassa,niin kotikylä oli muuttunut totaalisesti. Koko niemessä oli maitotiloja 2,no nyt enää 1. ja yksi lihakarjan pitäjä. No onneksi ihmiset oli ruennut katsomaan paremmin mitä suuhunsa laittaa, ja oli tullut tämä luonnonmukainen kasvatus(LUOMU). Ilman sitä täällähän olisi kaiki pellot metsällä ja talot siellä puitten seassa piilossa. Onneksi on vielä joitain nuoria jotka jaksavat uskoa ja tehdä töitä puhtaan ruuan puolesta. Mutta kuitenkin.joka vanhoja muistaa,sitä tikulla silmään,sanotaan. Vanhaanhan ei paluuta ole,mutta suurin huolihan tässä on ,kun jo viljelynsä aikoja sitten lopettaneet muuttavat paremmille viljelysmaille, niin meillä on täällä mahottoman paljon tyhjiä taloja. Useimpien lapset on lentäneet edemmäs kuin Kiteen keskustaa asumaan joten tilalle muttajia on harvassa. Jotenkin tätä maalla asumista pitäisi saada houkuttelevammaksi. Joskus sitten tulevaisuudessa se saattaa ollakin etuoikeus kuka voi ja saa asua täällä. Mutta jotenkin tämä siirtymäaika pitäisi saada elettyä. Kahden-kolme kymmenen vuoden päästä tälläkin kylällä saattaa savu nousta kaikista viidestä talosta.
No aika näyttää,milloinka niitä koivikoita taas raivataan pelloiksi takaisin. Jos ne nämä ilmastonmuutos uhkakuvat toteutuu ja etelässä aletaan kärsiä kuivuudesta,niin sitten se on meidän ruokittava muitakin kuin itsemme.
Kaiken takanahan on se työllisyys tai työttömyys. Kuitenkin ihmisten keino elättää itsensä. Jos töitä ei ole kaupungissa,niin ei niitä ole maallakaan. Jos keskustaan ei muuta ihmisiä niin ei niitä muuta maallekkaan. Yksinkertaista. Uusien työpaikkojen tarve on alueellamme kova. Saataisiin edes kiteellä muualta työssäkäyvät ihmiset ja perheet muuttamaan tänne. Siihen tarvittaisiin jotain erikoisempia hokuttimia, siinäpä tuleville edustajille miettimistä.
Pitäsiköhän meijän täällä itä-suomessa keskittyy enemmän nuihin bio-polttoaineisiin, Materiaalia on ja koko ajan kasvaa uutta.Ja jos omat ei riitä tuodan rajantakaa lisää. Kertaalleen syödyistä eväistä ja muista mätänevistä osataan jo ottaa kaasut ja muu käyttökelpoinen talteen ja sitä hommaa kannattaa jatkaa ja kehittää. Kuitenniin nuo luojan aikoinaan puristamat polttoaine -varastot loppuu ennemmin tai myöhemmin. Ja eikös ne oo eloperäisestä materiaalista aikoinaan syntyny.
Antaa Vaasalaisten rakennella pattereita,tehdään myö jottain muuta.
Sitten vielä tästä nykyisestä työllisyys/työttömyys politiikasta. Puhutaan että kun työntekijät ja työpaikat eivät kohtaa toinen toisiaan. Tälläkin alueella on avoimia työpaikkoja ja työnantajat kertovat kun ei niihin ole tulijoita. Se tämä meidän ansiosidonnainen päiväraha systeemi vaatis vähä uudistusta. Systeeemi on kyllä ihan hyvä (itsekkin tällä hetkellä työttömänä oleva)mutta kun sinä olet kerran hyvä palkkaisesta työstä jäänyt työttömäksi,niin ei se motivaatio lähteä pienempi palkkaiseen työhön ole järin suuri. NO,varmaankin moni lähtisi vaikka tilapäisiin hommiin jos se matala palkkainen työ ei pienentäisi kertaalleen hankittua parempaa päivärahaa. Kyllä varmaan monikin DI saattas lähteä vaikka lapion varteen nojamaan muutamiksi kuukaudeksi,kun ei tarviaisi pelätä että päiväraha tippuu kolmasosaan. Tuskin tästä kansasta kaikki on niin työrajoitteisia,että mielummin syleksii kattoon,kun lähtee jotain tekemään. Johan se on henkisen hyvinvoinnin kannalta tärkeää että ihminen saa tuntea itsensä tarpeelliseksi. Mitä pitempään ihminen istuu kotonaan ja tuntee itsensä tarpeettomaksi,sitä alemmaksi se motivaatio lähteä mihinkään putoaa. Olisi mielenkiintoista jos olis sellainen tilasto,josta näkyisi oikeasti töitä haluavat työttömät. Lopuille voisi anttaa suosiolla sen ”kansalaispalkan” vaikka loppuelämäksi,niin eivät olisi tilastoja kaunistelemassa ja saisihan ne nekin käydä töissä jos huvittaa.
Siitäpä voisi joku paremmin asioista perillä oleva valtioneuvos rueta laskeskelemaan minkälainen malli tulisi yhteiskunnalle paremmaksi.
Väki vanhenee,nuoret kaikkoaa, systeemit muuttu. Haasteita on tulevaisuudessa paljon. Kyllä rivi kansalaisten pitäisi myös osallistua näihin talkoisiin ja tuoda omat ideat ja ajatuksensa julki,eikä odottaa että kyllä ne päättäjät siellä keinot keksii. Tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan kaikkien panosta ja ajatuksia,useinhan ne hyvät ideat syntyy jossain kahvila/kuppila keskusteluissa,niitä ei vaan pitäs jättää sinne omiin ajatuksiin vaan tuoda esille. Nekin hulluimmat ideat,niistäkin voi ehkä sorvata jotain käyttökelpoista.
Luulisi ainakin että 10 000 päässä on enemmän ajatuksia kuin kolmessakymmenessä viidessä.
Kommentteja,ideoita,muuta mukavaa. KIITOS